Nyt hymyilyttää:-())))

Niin se vaan viikko alkaa olla loppusuoralla. Lapset ja isäntä jäi syyslomalle ja minä aloitan huomenna työt=( Olisihan se ollut mukava lomailla perheen kanssa yhtä aikaa, mutta aina ei voi voittaa.

Viikon vapaus takana ja voin sanoo, että koirien kanssa on tullut touhuttuu ja paljon ja siitä syystä ne ovat olleet aika väsyneitä!

Torstaina agitreeneissä Hepun ongelmaksi koitui ylösmeno kontaktit puomilla ja A:lla. Se ei varsinaisesti niitä yli hyppiny, mutta lähellä oli joka kerta. Nyt sitten mietintä myssy on päässä että miten rupean tätä asiaa treenaamaan. En halua mitään jättää sattuman varaan, kun alastulo kontaktit on aivan mahtavat=)
Jompen kanssa tehtiin myös samainen treeni ja Jomppehan painaa apinan raivolla. On se vaan toisaalta oma nautinto mennä tuon raivopäänkin kanssa=) Ite vaan pitäisi muistaa olla niin niin rauhallinen! Helppoo, ku heinänteko!

Viikolla pohdin Hepun loppuvuotta agilityn näkökulmasta ja tavoitteista. Ennen kun Heppu aloitti agi uran 2.9. Maaningalla ajattelin että ehkä aika potenttiaalinen tavoite olisi että päästäisiin sen kanssa tänävuonna 2-luokkaan.  Sitten kuitenkin ajattelin että laitetaanko vähän lisää painetta ja jospa vielä olis mahdollista että se yks nolla sieltä kakkosista saataisiin! Kaverin kanssa tästä asiasta juttelin ja lopulta päädyin että no ei se ota jos ei annakaan!

Eillen olikin kisat Joensuussa pärnävaaralla aivan ihka uudessa hallissa. Näyttipä hyvältä=)
Aamusta kukon laulun aikaan ylös ja Heppu lenkille, Tarja ja Huru kyytiin ja eiku menoks. Vettä ripsehti koko aamupäivän, mutta onneks ei pahasti ja jossakin vaiheessa se tais loppuakin kokonaan.
Kisoissa tuomarina oli Allan Mattsson, joka olikin tehnyt todella suoraviivaiset radat! Ei olla Hepun kanssa koskaan etes treenattu niin suoraviivaisia ratoja mitä nyt oli.

Ekalle radalle lähdettiin hyvin rennoin fiiliksin. Rataprofiili oli siis suora! Heppu meni hienosti. Kontaktit toimi, myös ylösmenot. Loppusuorassa oli pieniä haasteita, kun Heppu katto mua, joka esteen jälkeen, mutta siitäkin selvittiin. Tulos oli 0/1 ja SERTI , siirto 2-luokkaan=) Voi sitä iloa ja onnea! Tuntu et ei tää oo todellista, mutta niin siinä vaan kävi. 7 starttia ykkösissä ja nyt ollaan kakkosluokkalaisia!!!

Sit olikin muutaman tunnin odottelua ennen kuin kakkosluokat alko. Käytiin lenkillä ja kateltiin muiden suorituksia.

Kakkosten eka rata vaikutti profiililtaan myös aika simppeliltä. Alun esteet 2-4 oli sijoitettu niin että jos ohjaajan kroppa jäi auki vähääkään niin nopeat/nopeahkot koirat bongas väärän esteen. Niin kävi monelle ja niin kävi myös meille. Heppu hyppäs hypyn, kun tarkoitus oli mennä kepeille, mutta hylly oli ihan mun vika, kun kroppa oli täysin auki sinne hypylle. Pientä spekulaatiota: Koira ois pitäny ottaa täysin hanskaan edellisen hypyn jälkeen ja sit päästää kepeille, mutta virheistä oppii ja toivottavasti otan myös opiksi!

Toinen kakkosten rata oli saman tyyppinen. Yks kimurantti kohta ja muuten aika suoraa. Kimurantti kohta oli kepeille vienti. Minä tein sen niin kuin suunnittelin. Koiran lähetys täysin avokulmaan ja takaaleikkaus! Hyvin Heppu sen kesti, vaikkakin itsellä siinä kohti oli vähä perhosia vatsassa. Toinen kohta mikä myös jännitti oli taas loppusuora. Oikein se mentiin, rimoja ei tippunu, mutta kaunista se ei todellakaan ollut. Onneks tässä ei kauneus pisteitä jaeta! Se oli kuitenkin 0/2 LUVA rata, et tyytyväinen pitää olla! Toka kakkosten rata ja eka 0, HUH HUH!!!

Se mikä mua ilahduttaa suunnattomasti näissä kahdessa radassa on Hepun vauhti. Molemmilla radoilla etenemä yli 4s. Ottaen huomioon että koira on vajaa 20kk vanha ja nyt toivotaan että vauhtii ja varmuutta tulee vaan lisää ja lisää! Kyllä tää laji ja Heppu ovat vaan niin ihania<3<3<3!

Nyt on sitten tämän vuoden tavoitteet Hepun kanssa saavutettu ja eiku uusia tavotteita miettimään!  Kisakentille taas viikon päästä! Sitten kutsuu Kajaani!!!

Hyvää sunnuntaipäivää kaikille!